Susikammoa ja luonnosta erkaantumista (sisältö aiemmasta blogistani)

Nykysuomalainen tuntuu hyväksyvän välttämättömänä pahana vuosittaiset tuhannet liikenneonnettomuusuhrit, sadat niissä kuolleet sekä kymmenet tuhannet väkivaltarikoksien uhrit, mutta samaan aikaan hävittää esimerkiksi kyykäärmeen hirvittävänä uhkana mökkipihapiiristään ja usein myös luonnosta valitettavan usein tappamalla. Luonnosta nautitaan, kunhan sen sisältö ei vain millään tapaa uhkaa omaa turvallisuuden tunnetta tai aiheuta muuta haittaa yksilölle tai yhteisölle. Siis vaaditaan turvallisuuden tunnetta ja haittojen vähentämistä, jotka perustuvat kuvitelmiin ja pelkoihin luonnonuhkista, joita ei merkittävissä määrin tilastollisesti ole ja samaan aikaan suljetaan silmät uhkilta, joita ihminen itse toiminnallaan luo ja aiheuttaa tilastollisesti merkittävässä määrin. Tällaista harhaista ajattelua pitäisi nimittää vähintään vääristyneeksi, ellei jopa skitsofreniseksi tulkinnaksi ympäröivästä maailmasta.

”Ainoa oikea susi on kuollut susi” - lausahdus suomalaisen miehisen miehen tai naisellisen naisen sanomana saa kummalliset, peräti sairaalloiset mittasuhteet, kun tutustumme seuraaviin Tilastokeskuksen tilastoihin.

- Poliisille tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä vuonna 2010 kaikissa ikäluokissa oli 33082 kpl. Lähde: Tilastokeskus.

- Tappo, murha tai surma nimikkeellä olevia rikoksia tehtiin 110 kpl. Tapon, murhan tai surman yrityksiä 308 kpl vuonna 2010.

 Lähde: Tilastokeskus.

- Raiskauksia 818 kpl ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä 1102 kpl vuonna 2010.

Lähde: Tilastokeskus.

Tieliikenneonnettomuudet vuonna 2010:

- Kuolleita yhteensä 272 kpl.

- Loukkaantuneita yhteensä 7673 kpl.

- Onnettomuuksia 6072 kpl.

Kuolemaan johtaneet palkansaajien työpaikkatapaturmat:

- 26 kpl. vuonna 2009

Lähde: Tilastokeskus.

Näissä käsiteltiin siis vain vuotta 2010 ja viimeisimmässä työtapaturmakohdassa vuotta 2009.

Seuraavaksi kymmenen vuoden ajalta eläinten aiheuttamat kuolemat vuosilta 2000–2009:

- Hirvet 76 (oletan että pääosin liikenneonnettomuuksia), naudat 9, koirat 9, ampiainen 7, hevonen 6, peura 2 (oletan että liikenneonnettomuuksia), punkit 4, kissa 2, pässi 1.

Keskiarvot kymmeneltä vuodelta jäävät kaikki alle yhden, paitsi hirvellä 7,6 / vuosi. Nämäkin ovat oletettavasti pääosin liikenneonnettomuuden seurauksena, ei eläimen päälle käynnin seurauksena tapahtuneita.

Karhu tappoi yhden ihmisen Ruokolahdella 1998, ja susi 1881.

Ihmisten pitäisi suhteuttaa asioita ennen kuin antavat tarpeettomien tunteidensa ja pelkojensa nousta valtaan. Pyydän teitä ihmiset miettimään yllä olevia lukuja objektiivisesti. Uhkakuvat ovat liioiteltuja tapahtumiin nähden riippumatta siitä, miten asiaa tarkastelee. Monimuotoisella luonnolla on myös itseisarvonsa, sitä meidän ei sovi unohtaa.

Ja kyllä, taloni ohi on mennyt karhu pentuineen. Lähistöllä niitä myös asustaa. Susia kulki kaksi aamuvarhaisella hämärässä ohitseni minusta välittämättä vaikka varmasti kuulivat ja näkivät minut. Ilveskin oli mutta se ammuttiin luvan turvin. Kyllä, olen sitä mieltä että hirviä pitää vähentää, mutta siinäkin kohtaa olisi hienoa, jos metsästysseurat voisivat säästää ne isoimmat sarvipäät hirvikantaa tervehdyttävinä.